Yokohama

Alkuperäiseen suunnitelmaani kuului käydä Yokohamassa jo lauantaina seishun 18 kipulla. Kuitenkin se meni mönkään hieman. Sitten tiistaina ei ollut arempaakaan tekemistä niin lähdin käymään tuossa kuuluisassa satamakaupungissa. Mitä tiesin Yokohamasta etukäteen? Siellä on maailmanpyörä ja korkea rakennus. Siinä kaikki. Sekä halusin käydä veneajelulla. Tästä on hyvä lähteä...

Löysin tieni oikealle JRn linjalle hieman haparoiden. Kuitenkin osottautui, että olin Hiroshimasta tullessani ajanut samaa linjaa Tokioon. Eli olin ns. jo nähnyt Yokohaman. ^_^ Tämä ei kuitenkaan minua haitannut vaan auttoi etsimisessä. Kysyessäni eräältä japanilaiseltaonko tämä juna Yokohaman suuntaan, sain kuulla ensimmäistä kertaa kysymyksen: "Olenko gaijin?" Tämä hieman hämmästytti minua mutta kaveri häipyi vähin äänin toiseen vaunuun... En tiedä mitä tapahtui. Oliko hän ihan poissa tolalta kun osasin japania ja olin samaa mieltä Atamin suuntaan menevästä junasta.

Yokohamaan saavuttuani yritin harhailla oikeaan suuntaan. Aiemmin ostamani kartta ei oikein osnnut neuvoa mitään, koska en tiennyt missä olin. Sekä Lonely Planetkin on turhuuksien turhake, koska tiiliskiveä on vaikea kannella sekä siinä ei loppujen lopuksi ole paljon tietoa paikoista.


Ulos päästyäni otin nenän perusteella suunnan merelle ja pilvenpiirtäjät toimivat myös hyvänä apuna siinä. Ovat komeita...



Pian meren läheisyyteen päästyäni näinkin jo maailmanpyörän sekä viitan, jossa luki jotain veneajelusta... hehe, eli sinnepäin siis matkani suuntautui.



Veneajelulla näinkin maiseman jonka olinkin halunnut nähdä. Postikorteista poiketen siinä ei näkynyt Fujin vuorta. Nyt on kesä ja ilma on sen mukaisesti hieman huonompaa. Täten Fujia ei näy. Lähettämissäni postikorttien kuvissa se näkyi tosin.



Toisella puolella näkyi Yokohaman pitkä silta.


Hmmm, veneajelun jälkeen olin yllätys yllätys kartalla. Aiemmin ostamani kartta osoittautui avuliaaksi suunnatessani kuuluisaan Yokohaman chinatowniin. Siitä oli jopa kuva Lonely Planetissakin :D. China Townissa oli pelkästään kalliita kiinalaisia tuotteita, mitä kaupitellaan turisteille kovalla hinnalla. Koska ne ovat kiinalaisia, niiden laatukaan ei monestikaan ole hintansa väärti. Tästä syystä jätin tutkimukseni pelkästään kulinaristiseen puoleen. Ja kuvathan säilyvät ikuisesti ja ovat ilmaisia.


Näistä leivistä japanilaiset ovat saaneet innoituksensa omiin leipiinsä, joiden sisällä on mitä erityisempiä yllätyksiä, jopa nattoa...

Tässä on esimerkki kiinalaisesta rihkamasta, mitä he myivät paikalla. Se on liikkuva panda, mikä laulaa ärsyttävää melodiaa. Niitä oli kaikissa liikkeissä ja ne aina kiersivät pulloa. Saisi WWF tai kettutytöt päästää ne vapaaksi. Mielestäni eläinrääkkäystä.


Takaisin kävellessäni törmäsin mielenkiintoiseen paikkaan. Paikka oli ensimmäinen kirkko Japanissa. Ja se oli paikalla, jossa solmittiin ensimmäinen kauppasopimus amerikkalaisten ja japanilasiten välillä sen jälkeen, kun amerikkalainen laivasto avasi Japanin. Tässä sopimuksessa nimettiin Yokohaman pieni kalastajakylä ainoaksi ulkomaan kauppasatamaksi. Tästä syystä Yokohama on kasvanut suureksi ja länsimaalaistyyliseksi kaupungiksi kaikkine pilvenpiirtäjineen. Yokohama jatkaa kasvuaan ja kukoistustaan. Ja kaikki on tämän Kanagawan sopimuksen ansiota.


Yokohamasta löytyy paljon länsimaalaisten vaikutteita arkkitehtuurissa. Nämä makasiinit ovat hyvä esimerkki tästä. Näyttävät armermejan parakeilta, jota virkaa ne ovat myös toimittaneet sodan aikana ja sen jälkeen. Nyttemmin toimivat turistirysänä.


Haaveenani ollut maailmapuörämatka tuli 700en hintaiseksi.


Kävellessäni poispäin huomasin Suomen Joutsenen kaltaisen kohtalon japanilaisella laivalla. Sekin on kokenut karvaan kohtalon joutua laivaston harjoitusalukseksi ja telakalle loppu elämäkseen. Ainakaan se ei tuhoudu ja siitä pidetään huolta. Viereisellä paikalla olleet pitkät rullaportaat myös ihmetyttivät. Miksi rakentaa rullaportaita monta sataa metriä, kun voi kävelläkin saman matkan?



Tämän jälkeen katselin karttaani ja bongasin matkalta JR:n pääasemalle pari puistoa, joissa voisi käydä pyörähtämässä. Suunnistin kaupungin läpi kartalla näkyvään puistoon.


Puistossa ei ollut ihmeellisimpiä näkymiä. Vain se haittaa, että japanilaiset eivät halua nähdä vaivaa leikata nurmea kuin kerran kahdessa kuukaudessa. Olikin luonto päässyt villiintymään. Myös se tosiasia, että ihmiset asuvat puistoissa häiritsee. Puistojen kissat ovat pesiytyneet näiden ihmisten ainoiksi kavereiksi. Kissit pitävät myös vahtia näiden henkilöiden puolesta.



Ennen asemaa huomasin myös oudon näyn, mitä näkee yleensä länsimaissa muttei Japanissa. Junaradan seinät olivat töhritty graffiteilla.

Yokohama

Paluumatkalla poikkesin Shinbashiin ja palasin Asakusaan. Illalla kiertelin pelihalleja Asakusassa ja haaviin jäikin useita pehmoleluja. Olisin halunnut antaa ne pois muttei tullut semmoisia koulutyttöjä vastaan.